A Court of Silver Flames, fanikunnalle myös ACOSF, on toinen Sarah J. Maasin Valtakunta-sarjaa jatkavista romaaneista. Nämä kaksi kirjaa, A Court of Frost and Starlight (=ACOFAS) ja tämä, ovat periaatteessa Valtakunta-sarjaan kuulumattomia, sillä ne eivät sijoitu enää samaan juoneen, vaan kertovat käydyn sodan jälkeisestä ajasta.
A Court of Silver Flames (suom. Hopeisten liekkien valtakunta) ei olla suomennettu, kuten ei edeltävääkään osaa. Kolmiosainen Valtakunta on kuitenkin käännetty, ja sen arvostelu löytyy vanhoista arvosteluista!
A Court of Silver Flames on pyhitetty Nesta Archeronille - Feyren ikävälle vanhemmalle isosiskolle, jolla oli kuitenkin ratkaiseva rooli Valtakunta-sarjan lopussa.
ACOFS jatkaa tarinaa jonkin aikaa ACOFASin tapahtumien ja Winter Solsticen jälkeen. Sen tapahtumat sijoittuvat vajaan vuoden ajalle. Siinä missä ACOFAS kertoi laajasti Velariksen jälleenrakennuksesta, keskittyy tämä osa hyvin vahvasti yhden ihmisen traumaan.
Nesta tunnetaan inhottavana ja luotaantyöntävänä. Sodan jälkeen täysin perheestään Velariksen kaukaiseen nurkkaan eristäytynyttä siskoa on yritetty auttaa monella eri tavalla tuloksetta. Asia kohtaa kuitenkin käänteensä, kun Cassian hakee Nestan talostaan käskien tämän siskonsa luokse joenvarren taloon. Siellä häntä odottaakin todellinen järkytys: pakkomuutto House of Windiin ("Tuulen taloon") ja harjoittelemisen aloitus. Cassianin johdolla.
Varsin kliseinen alku saa monia hienoja ja dramaattisiakin käänteitä. Briallynin, näivettyneen ihmiskunigattaren, ja velho-Koschein epämääräinen uhka häilyy Prythianin yllä. Muinaisten, voimakkaiden välineiden, joita kutsutaan Troveksi (suom. aarre), ei voida mistään hinnasta antaa päätyä vihollisen käsiin.
Sarah J. Maasin fantasia on siitä upeaa, että varsinkin Valtakunta-sarjassa ja sen jatko-osissa ollaan juuri tarpeeksi kaukana ihmisyydestä. Ihmisten maailma on olemassa haltioiden rinnalla, mutta se ei ole olennainen seikka kirjan kannalta, kuten se usein tuppaa olemaan. Kuitenkin, tärkeät hahmot ovat ennen olleet ihmisiä, ja tämä ollaan myöhemmin viety heiltä. Näen tämän Maasin hyvin luotuna väylänä käsitellä maailmansa haltioiden ja ihmisten eroja antamatta sen viedä liikaa huomiota.
Henkinen pahoinvointi oli hyvin läsnä tätä teosta luettaessa. Nestan parantumisen tie ei ole mutkaton tai vailla kuoppia ja jokainen tämän kokema tunne välittyi Maasin tekstistä upeasti. ACOFS on mielestäni varsin realistinen, jännittävä ja jopa kaunis kertomus, jossa parantuminen ja uudet alut ovat keskiössä. Gwyn ja Emerie ovat Nestan ohella tärkeitä uusia hahmoja, joihin oli todella ilo tutustua.
Jälleen tahdon ylistää Sarah J. Maasin kirjallisia valintoja: kuka muu kirjailija olisi tällä tavoin syventynyt maailmaansa tällaisella omistautuneisuudella oman huippumenestyneen sarjansa _jälkeen_?Vieläpä kahdessa kirjassa, hyvin erilaisista näkökulmista? Onnistuen vielä siinä näin loistavasti? Tämä ei ole novelli, vaan aivan oma romaaninsa. Tämä ei ole mikään sarjan "lisäkirja". Tämä on upeaa!
Kirja sopii luettavaksi Valtakunnan ja ACOFASin jälkeen! ACOFAS on arvosteltu hieman aiemmin tähän blogiin. Iso iso iso suositus.
AtheneGirl
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti